Kaukolämpö

Kaukolämmöllä ja sillä siisti

Kaukolämmitys on luonnollinen suomalaisten taajamien lämmitysmuoto. Se pitää ympäristön puhtaana ja lisää asumisviihtyvyyttä. Kaukolämmitys on myös mittava energian- ja ympäristön säästäjä. Parhaiten säästö toteutuu lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Sillä säästetään kolmannes polttoainetta ja samalla torjutaan kasvihuoneilmiötä.

Kaukolämmitys on varma ja joustava. Lämpö tuotetaan paikkakuntakohtaisesti vaihtoehtoisilla polttoaineilla; hiilellä, maakaasuulla, turpeella, hakkeella tai öljyllä, kokonaistaloudellisuus ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Kaukolämmityksessä hyödynnetään myös teollisuustuotannosta jäävä lämpö.

Kaukolämmitys on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Sitä on lähes kaikissa kaupungeissa ja taajamissa. Yli 2,1 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on 45 %.

Peräti 85 % asuinkerrostaloista, noin puolet rivitaloista ja valtaosa maamme julkisista ja liikerakennuksista on kaukolämmityksessä.

Kaukolämmöllä saadaan lämpöä ja sähköä tuottavista lämmityslaitoksista tai lämpökeskuksista. Lämpö siirretään asiakkaille kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan 65… 115 oC välillä. Alimmillaan se on kesällä, jolloin lämpöä tarvitaan vain lämpimään käyttöveteen. Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee 25… 55 oC välillä.

Kaukolämmön oikea käyttö säästää lämpöä ja rahaa

Lämmityslaitteiden oikea käyttö on edullista lämmön säästöä ilman suuria investointeja. Hyväkuntoiset laitteet takaavat miellyttävän ja tasaisen huonelämpötilan ja sopivan lämpöistä vettä saa aina riittävästi.
Huonelämpötilat suositellaan säädettäviksi tilojen käyttötarkoituksen mukaisiksi.

Kauppa- ja teollisuusministeriö suosittaa sisälämpötiloiksi:

asuin- ja toimistohuoneissa
20 – 22 oC
myymälöissä, työhuoneissa ja teollisuustiloissa
18 oC
lämpimässä varastossa
12 oC

autotalleissa
5 oC

Yhden asteen pudotus huonelämpötilassa vastaa noin 5 % säästöä vuotuisessa energian kulutuksessa!

Lämmön mittaus

Kiinteistön käyttämä lämpömäärä mitataan. Lämpöenergiamittarin osat ovat virtausanturi, lämpömääränlaskin ja lämpötila-anturit. Virtausanturi mittaa kiertävän kaukolämpöveden määrän. Lämpömääränlaskin laskee lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen kulutetun lämpöenergian virtausanturilta ja lämpötila-antureilta tulevien mittaustulosten perusteella. Lämpötilaero mitataan lyhyillä aikaväleinä. Lämpömääränlaskin ottaa automaattisesti huomioon lämpötilaa vastaavat veden tiheyden ja ominaislämmön. Käytetty lämpö näkyy lämpömittarista megawattitunteina (MWh). 1 MWh = 1 000 kWh (kilowattituntia).

Lämmön kulutus (kWh) = lämpötilaero (jäähdytys oC) * kaukolämmön kiertovesimäärä (m3) * 1,163.

Kiinteistökohtainen lämpöenergian mittaus on tarkkaa ja luotettavaa.

Seuraa energian kulutusta

Tutki lämpölaitoksen antamia kulutuksen seurantaraportteja. Eri vuosien kulutusten vertailussa tulee sään vaikutus ottaa huomioo. Sääkorjaus on yleensä tehty raportteihin. Laitteet tulee tarkastaa, jos kulutus poikkeaa huomattavasti edellisten vuosien kulutuksesta.

Jäähdytys

Kiinteistöön tulevan ja sieltä palaavan kaukolämpöveden lämpötilojen ero on kaukolämpöveden jäähdytys.
Seuraa säännöllisesti jäähdytystä!

Lämmitysjärjestelmän korjaus vai uusinta

Kiinteistön lämmitysjärjestelmän vaatiessa korjausta tai uusintaa, tulee laskea mikä on kannattavin vaihtoehto. Esimerkiksi öljykattilan ja maaöljysäiliön uusinta on paitsi rahallisesti, niin myös teknisesti iso asia. Puhumattakaa mahdollisesta muutoksesta vaikka pellettipolttimeen.

Kaukolämpöön liityttäessä päästään eroon esim. öljysäiliön täytöistä, säiliön vuotoriskeistä, piipun nuohouksesta, lakkoilevasta polttimista, huonosta hyötysuhteesta, polttoaineen hinnan vaihtelusta, ym… Myös paloturvallisuus paranee huomattavsti. Entisestä kattilahuoneesta vapautuneita tiloja voidaan mahdollisesti hyödyntää muuhunkin käyttöön.

family, newborn, baby-2610205.jpg
Lue kaukolämmön eduista sähköisestä esitteestämme: